Laumavaiston varassa

Ketovuori Oy

Kulttuuri voittaa yksilön tahdon aina ja vääjäämättömästi

Ilmapiiri ja perustunteet organisaatiossa

Niin yksilöiden, yritysten kuin kansakuntien elämässä aaltomainen syklisyys vaihtelee epätoivon ja toivon välillä[1]. Mieliala ja tunteet ovat kuitenkin eri asia: kun tunteet ovat enemmän yksilöllisiä ja nopeampia vaihtelultaan sosiaalinen mieliala on kollektiivinen ja pitkäkestoisempi. Ulkoiset tapahtumat voivat vaikuttaa tunteisiin, mutta ne eivät vaikuta mielialaan!

John Castin[2] luokittelussa on neljä perustunnetta, joille on vastineensa mielialoissa: 

  1. Nouseva mieliala = Toivo
  2. Nousevan mielialan huippu = Hybris
  3. Laskeva mieliala = Pelko
  4. Mielialan pohja = Epätoivo 

Toivon ilmapiirissä, nousevan mielialan vallitessa tunnelma on positiivinen, avoin ja suvaitseva. Yrityksen kannalta tämä on vaihe, jossa se kasvaa ja luo arvoa. Nämä arvot perustuvat luovat pohjan kukoistukselle, jonka kesto ja suunta mittaavat johdon täys- tai keskenkasvuisuuden: sen, miten menestykseen suhtaudutaan.

Kun menestykseen johtaneet arvot unohdetaan ja periaatteet korvataan säännöillä, kukoistus vaihtuu kuihtumiseen – tätä ei aluksi tietenkään huomata. Hybriksen eli ylimielisyyden varmimpia merkkejä on alkuperäisen tehtävän ja tarkoituksen kadottamisen lisäksi, lopulta täydellinen vieraantuminen realiteeteista.

Sosiaalisen mielialan kääntyessä laskuun, organisaation ilmapiiri muuttuu epäluuloiseksi, sisäiset vastakkainasettelut ja eri ryhmien kinastelu saavat jalansijaa. Johdon ote ja yhteys alaisiinsa muuttuu laadultaan etäiseksi. 

Jos tilannetta ei korjata ajoissa, ulkoiset voimat ja “sattumukset” ottavat organisaation haltuunsa. Ne, jotka voivat ovat jo laivan jättäneet. Vasta epätoivon pohjalla, halu taistella nousee. Tämä vaatii kuitenkin organisaatiolta halua katsoa peiliin ja rohkeutta myöntää virheensä.

Uskotko, että näin on tapahtunut ja tapahtuu muuallakin kuin vain Nokiassa?

Teesi 3: Koska sosiaalista mielialaa vain harvoin tiedostetaan, se myös unohdetaan helposti. Siksi ne, jotka eivät tunne historiaa joutuvat toistamaan sen.


[1] Edellisessä kirjoituksessa mainittu Nokia on kokenut kaksi epätoivon hetkeä ensiksi 1980-luvulla (Kairamo), sittemmin 2011 (Elop). 

[2] Casti, John L. (2010). Mood matters: from rising skirt lenghts to the collapse of world powers. New York, NY: John Wiley & Sons.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *