Suomi on insinöörivetoinen maa. Me uskomme vakaasti rationaaliseen laskentaan ja siihen, että oikeat toimenpiteet johtavat todennäköisesti haluttuun lopputulokseen. Siinä vaiheessa, kun taktiikka kuitenkin muuttuu ”tik-takiksi” eli asiat eivät toimikkaan niin kuin niiden pitäisi, vastuussa olevan johdon käsikirjaan kuuluu selitysten löytäminen, miksi vaikeuksia olisi ollut mahdoton ennakoida ja kuinka normaalioloissa hyvä strategia olisi kuitenkin toiminut. Miten hyvä johtaja onnistuu hukkaamaan miljoonan, kun taas huippujohtajat hukkaavat miljardeja? Esimerkkejä on lukuisia, Talvivaara, Olkiluoto, Sonera, Nokia, Stora Enso, Fortum jne.[1]
Kirjoituksen otsikko viittaa Euroviisut 2006 ja finanssikriisin 2009 sosiaalisen ilmapiirin muutoksesta tekemäämme tutkimukseen.[2] Vertaamalla Nokian osaketta ja muutamaa muuta indikaattoria Suomessa tuolloin kuunnellun pop-musiikin emotionaaliseen sisältöön, löysimme korrelaation näiden asioiden väillä. Nouseva osakekurssi ja positiivinen musiikki sekä laskeva trendi ja synkkä pessimistinen musiikki esiintyivät samaan aikaan. Kyse ei ole “jäätelönsyönnistä ja kesästä” eli nämä muuttujat eivät selitä toisiaan. Sen sijaan sosiaalinen mieliala selittää näitä molempia.
Aivan uusi tutkimus vahvistaa havaintojamme[3]. Vuori ja Tushman väittävät, että ennakoimaton kilpailuympäristön muutos Nokian matkapuhelintuotannossa aiheutti sen ylimmälle johdolle ”kumulatiivisen emotionaalisen ajautumisen”. Sen seuraukset olivat katastrofaalisia yhtiön tulevaisuuden kannalta. Artikkelin kirjoittajat toteavat kehittäneensä uutta teoriaa vakiintuneiden yritysten strategisen päätöksenteon ja siihen liittyvän tunnedynamiikan välillä. Heidän mukaansa toistaiseksi määrittämätön mekaniikka aiheutti tunnekuormaa, joka puolestaan johtaa vääriin päätöksiin. Sosionominen teoria antaa vastauksen em. kysymykseen. Yksilön tunteet ja heidän kokema stressi, ei tietenkään määrää yhtiön tulevaisuutta – paljon tätä tärkeämpi asia on tapahtumia edeltävä sosiaalinen mieliala!
Oikeat kysymykset, joka johdon tulisi asettaa ovat seuraavat:
- Mikä on sosiaalinen mieliala yrityksessämme?
- Miten siihen voi päästä kiinni?
- Mihin me olemme menossa?
Teesi 2. Mielialaan perustuvat päätökset ovat epärationaalisia, mutta ihmiset luovat rationalisointeja perustellakseen niitä jälkikäteen.
[1] Kuisma, M. & Seppälä, P. (2015). Suomen suurimmat businessmokat: tarinoita huippujohtamisesta. Siltala, Helsinki.
[2]Ketovuori M, Lampert M. (2018). From ‘Hard Rock Hallelujah’ to ‘Ukonhauta’ in Nokialand: a socionomic perspective on the mood shift in Finland’s popular music from 2006 to 2009. Popular Music 37(2): 237–252.
[3] Vuori, T. O., & Tushman, M. L. (2024). Strategic decision-making at platform transitions: The case of Nokia (2010–2011). Strategic Management Journal, 1–45. https://doi.org/10.1002/smj.3608
Vastaa